Fysiikkavalmennus ja personal training Tampereella
Fysiikkavalmennusta nuorille ja aikuisille urheilijoille sekä personal training palvelut työssäkäyville. Valmennusta voidaan tehdä rennolla otteella, koska elämässä on monia muitakin tärkeitä asioita kuin liikkuminen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mikäli tavoitteena on jonkin ominaisuuden kehittäminen, vaatii se tietyn määrän ja tietynlaista harjoittelua. Harjoittelulla tulisi aina olla jokin tavoite. Tavoitteena voi olla esimerkiksi:
Fysiikkavalmennus Tampereella
Fysiikkavalmennus on suunnattu ensisijaisesti urheilijoille tai urheilujoukkueille. Fysiikkavalmennuksessa lähdetään liikkeelle siitä, mikä urheilulaji on kyseessä. Eri urheilulajeilla on eri fyysiset vaatimukset. Fysiikkavalmennus voidaan aloittaa jo alakouluikäisen kanssa.
Fysiikkavalmennus lapsille ja nuorille – 10-18-vuotiaat
Fysiikkavalmennusta oman kokemukseni mukaan tehdään aivan liian vähän lasten ja nuorten kanssa. Voimaharjoitteluksi voidaan toki laskea jo kyykyssä käyminen, joten tekeehän jo taaperoikäinenkin voimaharjoittelua? Pidän tärkeänä, että lasten liikunta on liikuntaa, eikä huippu-urheilua tuoda lapsille liian aikaisin. Liikunnan tulee olla mukavaa. Liikunta ja urheilu on kuitenkin huomattavasti mukavampaa, kun ei ole kipuja tai vaivoja. Mitä nuoremmista on kyse, sitä mielekkäämpää harjoittelun tulisi olla. Valmentajien tehtävä on tehdä harjoittelua ohjelmointiin perustuen sekä mielekkäällä ja kannustavalla tavalla.
Lasten ja nuorten voimaharjoittelu – Vähemmän urheiluvammoja ja parempia urheilijoita
Lasten ja nuorten voimaharjoittelulla on edelleen kuvitelma, että sillä rikotaan lapsia ja nuoria. Tyypillisimpiä lasten ja nuorten rasitusvammoja ovat muun muassa severin tauti (kantapääkipu), osgood schlatterin tauti (polvikipu) sekä selän rasitusvammat (alaselkäkipu). Hieman mustavalkoisesti esitettynä: moni edellä mainituista vaivoista olisi voitu ehkäistä oikeanlaisella voimaharjoittelulla ja vähemmällä lajiharjoittelulla, mikäli laji sisältää iskutusta, kuten monet pallopelit. Lasten ja nuorten rasitusvammat voivat johtua monista eri tekijöistä, mutta on tyypillisiä riskitekijöitä, jotka näille vammoille altistavat.
Pituuskasvu ei itsessään aiheuta rasitusvammoja. Pituuskasvun myötä vipuvarret pitenevät, jonka seurauksena keholta vaaditaan isompaa voimantuottoa raajojen liikuttamiseen. Esimerkki: jos jaksat pitää 10kg käsipainoa ylhäällä käsi koukussa, on se huomattavasti raskaampaa käsi suorana. Kasvupyrähdyksessä pituutta tulee nopeampaa tahtia kuin voimaa, varsinkin jos systemaattista voimaharjoittelua ei tehdä. Omilla nuorilla valmennettavilla mittaan pituuden 3x/vuodessa. Jos mittausjakson välissä pituutta on tullut yli 3cm, on syytä vähentää lajinomaista iskutusta ja lisätä voimaharjoittelua. Harjoitusmäärät pysyvät samoina, mutta sisältö muuttuu. Ja huomiona, voimaharjoittelua tulisi tehdä jo koko ajan, tässä vaiheessa sitä tulisi lisätä. Lasten ja nuorten anatomia on myös osaltaan erilainen kuin aikuisten. Kasvavien nuoren jänteiden kiinnityskohtien kasvulevyt vielä kehittyvät ja ovat alttiita kiputuntemuksilla. Esimerkiksi osgood schlatterissa kivut paikantuvat juuri näihin jänteiden kiinnityskohtiin eli kasvulevyihin.
Saatat olla kiinnostunut fysiikkavalmennuksesta jos haluat:
- Kehittää lajinomaista fysiikkaa
- Kehittyä paremmaksi urheilijaksi
- Pysyä ehjänä ja olla vahvempi urheilija
Voimaharjoittelun oikea tekniikka
Järkevällä voimaharjoittelulla emme myöskään saa aikaiseksi selän rasitusvammoja, voimme toki mahdollisesti ehkäistä niitä. Selän rasitusvamma syntyy, kun selkärangan nikamien takarakenteille kohdistuu liiallisesti kuormitusta. Nämä takarakenteet kuormittuvat paljon esimerkiksi taitoluistelussa, kun tullaan hypystä alas ja samanaikaisesti ojennetaan vartaloa taakse sekä tehdään vartalon kiertoa. Takarakenteiden kuormitukseen riittää toki jo pelkkä vartalon ojennusliike tai korkeat iskutusmäärät. Olisi mielenkiintoista laskea, monta kertaa viikon harjoituksissa taitoluistelija ojentaa vartaloaan taakse, tekee vartalon kiertoa ja/tai tulee iskutus eli hypystä alas tai oheisharjoittelussa juoksuaskel. Tai monta kertaa salibandyn pelaajalla tulee viikon harjoituksissa vastaavia liikkeitä. Puhutaan varmasti vähintään nelinumeroisista määristä. Jo pelkästään juoksun aikana askeltavalle jalalle kohdistuu noin 3-5 kertaa kehonpainon kuorma. Kolmiloikassa ja pituushypyssä vastaavat lukemat ovat noin 8-12x kehonpaino. Keholta vaaditaan voimaa, jotta näitä kuormia pystytään lajissa vastaanottamaan. Järkevällä voimaharjoittelulla kuormat ovat maltillisia niihin verrattuna mitä lajissa tulee. Emmekä myöskään tee nelinumeroista määrää toistoja viikossa. Rikotaanko systemaattisella voimaharjoittelulla 10-vuotias nuori urheilija? Vai kehitämmekö häntä urheilijana sekä ennaltaehkäisemme urheiluvammoja?
Fysiikkavalmennus urheilijoille 18v ->
Ikäjako on vain suuntaa antava, koska urheilijan valmiudet sekä yksilölliset erot ovat suuria. Jos lapsena ja nuorena ei ole tehty systemaattista voimaharjoittelua, lähdemme liikkeelle hieman takamatkalta. Lisäksi 15-vuotiaan valmiudet voivat olla paremmat kuin 18-vuotiaan. Mistä lähdemme liikkeelle? Riippuu tapauksesta.
Parhaassa tapauksessa maksimivoimareservi on jo lajin vaatimalla tasolla, jolloin voimme keskittyä pääasiassa lajinomaiseen voimaharjoitteluun. Laji määrittää sen, mikä voiman osa-alue meillä on pääpainona. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että hiihtäjä ja pitkän matkan juoksija tarvitsee myös maksimivoimaa ja vaikka esimerkiksi salibandy on pääasiassa nopeusvoimalaji, tarvitaan myös siinä menestyäkseen muita voiman osa-alueita. Kuulantyöntäjän ei kuitenkaan tarvitse juosta pitkiä matkoja, koska lajissa ei tarvita juurikaan kestävyysominaisuuksia. Jos haluamme kehittää kaikkea, ei kehity mikään. Harjoittelu tulisi ohjelmoida urheilijan kauden mukaan. Tiettyjä ominaisuuksia kehitetään harjoituskaudella ja tiettyjä ominaisuuksia ylläpidetään. Kilpailukaudella painotukset voivat jälleen muuttua. Kilpailukauden jälkeen ylimenokaudella eli ns. Offseason –kaudella on myös hyvä paikka kehittää ominaisuuksia.
Personal training palvelut Tampereella
Personal training palveluni on pääasiassa suunnattu työikäisille, jotka haluavat käydä kuntosalilla ja voida hyvin. Jos sinulla ei ole aikaisempaa kuntosaliharjoittelutaustaa ja haluaisit aloittaa harjoittelun, olen apunasi. Lähdemme liikkeelle helpoista ja yksinkertaisista asioista, jotka auttavat sinua tavoitettasi kohti. Jos ihminen liikkuu tai harjoittelee, on sillä mielestäni aina jokin tavoite. Tavoitteena voi olla, että jaksaa touhuta lapsen kanssa lattialla, hartiat eivät olisi kipeänä työpäivän aikana tai ettei loukkaantuisi padelkentällä. Kerro sinä tavoitteesi ja minkälaisesta liikunnasta pidät, minun tehtävä on löytää siihen sinulle sopivat ratkaisut.
Kuntosaliharjoittelussa on hyvä tehdä jonkinasteista ärsykkeenvaihtelua 1-2kk:n välein. Mikäli jatkaa samojen liikkeiden tekemistä samoilla toistomäärillä, muuttuu tekeminen kuukausien kuluessa saavutetun toimintakyvyn ylläpitämiseksi, eikä kehitystä juurikaan tapahdu. Vuosien mittaa olen oppinut sen, että suhteellisen vähäiselläkin tekemisellä saadaan paljon aikaan, kun se tehdään suunnitellusti.
Saatat olla kiinnostunut personal trainingista, jos:
- Haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun ensimmäistä kertaa
- Olet epävarma laitteiden tai suoritustekniikoiden kanssa
- Haluat tarkempaa ohjelmointia ja kehittyä tavoitteitasi kohti
